Helsinki - Ferry Island Rams

Lauttasaaren Ferry Island Rams oli 1980-luvun alkuvuosien helsinkiläisiä amerikkalaisen jalkapallon seuroja, joka ehti pelata Suomen korkeimmalla sarjatasolla Vaahteraliigassa ennen toiminnan päättymistä. Seuran tarina kytkeytyy tiiviisti lajin varhaiseen leviämiseen pääkaupunkiseudulla ja myöhemmin Espoo Raidersin ja FT Scotchin taustavoimiin.​

Seuran perustaminen Lauttasaareen

Ferry Island Rams syntyi Lauttasaareen aikana, jolloin amerikkalainen jalkapallo haki Suomessa vielä muotoaan ja sarjatoiminta oli vasta vakiintumassa. Lajin varhaiset seurat olivat vahvasti alueidentiteettiin sidottuja, ja Rams edusti nimenomaan lautsaarelaista juniori- ja nuorisokulttuuria uuden lajin ympärillä.​ 
Espoon Dipolissa joulukuussa 1981 pidetyssä liittokokouksessa amerikkalaisen jalkapallon rintama laajeni, kun Turku Trojans, Pori Bears, Tikkurila`s American Football Team Vantaalta, Tampere Rocks sekä Ferry Island Rams Lauttasaaresta ilmoittautuivat seuraavan vuoden sarjaan

Jaan Niemelä ja Opi Olavuo toimivat seuran perustamisen primus motoreina. Mukana olivat myös F1-selostaja  Erkki Mustakari ja juontaja-imitaattori Klaus Thomasson. He kävivät kaikki samalla salilla. He eivät kuitenkaan pelikentille asti päässeet. Kuten ei myöskään Lauttaasaari Ramsin alkuaikojen voimahahmo ja puheenjohtaja dj Joke "Stadin Säkki" Linnamaa kiersi Suomea "Beaver’s Hard Rock Cirkus" -tapahtuman kanssa. Show kiersi suomalaisissa elokuvateattereissa ja rock-mestoissa sekä discoissa. Hän soitti musiikkia ja selosti joissakin alkuvuosien kotiotteluissa. Ferry Island Ramsin TD-biisi Riki Sorsan Ferry Island Love soi kuitenkin liian harvakseen.

Ferry Island Rams liittyi maan ylimpään sarjaan muiden uusien joukkueiden, kuten Turku Trojansin ja Pori Bearsin, kanssa 1980‑luvun alussa. Kaudella 1982 Rams oli mukana poikkeuksellisen laajassa, peräti 13 joukkueen Vaahteraliigassa yhdessä muiden pääkaupunkiseudun seurojen, kuten Roostersin, MAJS:n ja East City Giantsin kanssa.​
 

Mormoniapua valmennukseen

1982 SM-sarjaan mukaan tulleen Ferry Island Ramsin yksi alkuaikojen coach oli Lance Richardson. Ramsin perustajajäsenistöön kuulunut Opi Olavuo muistaa kuinka Richardson tuli mukaan. Olavuo oli heittelemässä kavereidensa kanssa jenkkifutista Kaivopuistossa. Mormonien yksi pääpaikka sijaitsi läheisellä Neitsytkujalla. Richardson huomasi tutun pallon ja tiedusteli jalkapallon pelaamisesta.
Richardson oli mormonilähetystyössä Helsingissä. Hän osoittautui loistavaksi henkilöksi, joka halusi auttaa lajin alkutaipaleella olleita nuorukaisia. Richardson ei pelannut Ramsissa yhtään ottelua, mutta osasi opettaa vakuuttavasti pelin alkeet ja järjesti joukkueelle varusteet USA:sta. Richardson joutui kuitenkin vaihtamaan lähetyspaikkaa kesken Ramsin kilpailukauden. Lance Richardson oli ollut all state -tasoinen running back Idaho Falls high schoolissa.
Olavuo muistaa elävästi tapahtuman kesältä 1982. Ferry Island Rams harjoitteli Pajalahden tiellä sijainneella nurmikentällä Lauttasaaressa. Harjoitukset olivat usein sunnuntaisin ja jenkkifutareiden äänet häiritsivät tällä kertaa erästä mummelia, joka tuli valittamaan metelistä pyhäpäivänä. Lance Richardson osasi tuossa vaiheessa jo vähän suomea ja hän ymmärsi tulla kysymään, että mistä on oikein kyse. Olavuo ja kumppanit kertoivat, että joukkuetta syytetään pyhäpäivän rienauksesta. Lance totesi silloin:

- Listen Madam, I am a mormon. A man of God. If there ain't no football in heaven, I am not going.

Sakari Karstun kultainen jalka

Ensimmäisen nelivuotisen uran yliopistofutiksessa teki Lauttasaari Ramsin potkaisija Sakari Karstu. Helsinkiläinen Karstu pelasi ll-divisioonan Northern Michiganin yliopistossa vuodet 1984-1987. Karstu toimi myöhemmin 2000-luvulla opettajana ja jenkkifutisjoukkueen erikoisjoukkuevalmentajana toisessa Pohjois-Michiganissa sijaitsevassa yliopistossa Michigan Tech:issä.
Karstu teki ensimmäisenä suomalaisena nelivuotisen uran yhdysvaltalaisessa yliopistojoukkueessa, mikä oli tuolloin merkittävä virstanpylväs suomalaisille jenkkifutarille.​ Hän pelasi NCAA:n II-divisioonassa Northern Michigan Universityssa, missä hän toimi joukkueen potkaisijana koko opiskeluaikansa.
​Karstun ura osoitti käytännössä, että suomalainen pelaaja saattoi raivata tiensä USA:n yliopistosarjoihin, mikä lisäsi nuorten pelaajien uskoa omiin mahdollisuuksiinsa.​ Karstu toimi eräänlaisena suunnannäyttäjänä erityisesti suomalaisille potkaisijoille, koska kyseinen pelipaikka tarjosi realistisimman reitin eurooppalaiselle pelaajalle USA:n kentille.​
Amerikasta paluun jälkeen Karstu ehti edustaa Suomea maajoukkueessa EM-kisoissa ja ratkaista ottelun ainoalla pistesuorituksella Munkka Coltsille 0-3-voiton East City Giantsista Vaahteramalja X:ssä 1989.

Rams ja tapaus Saaristo

Tunnetuin lajinvaihto lienee porilaisen pikajuoksijan Kimmon Saariston surullisen kuuluisa pikavierailu Pori Bearsin SM-karsintaottelussa syyskuussa 1983. Helsingin Sanomien urheiluosaston raflaava otsikko kuului - Saariston reisiluu katkesi. Uutisessa kerrottiin Porin Tarmoa pikajuoksussa edustanut Kimmo Saariston vakavasta loukkaantumisessa amerikkalaisen jalkapallon SM-sarjan karsintaottelussa Pori Bears - Helsinki Ferry Island Rams.
Silminnäkijänä ottelussa ollut Ramsin pelinrakentaja ja pitkän linjan jenkkifutisvalmentaja Olli-Pekka ”Opi ” Olavuo kuvaili tilannetta.

- Loukkaantuminen tapahtui ottelun alkuvaiheissa. Saaristo oli kantanut palloa muutamia kertoja, mutta hän ei ollut päässyt vielä vauhtiin. Isokokoinen ja huippunopea sprintteri oli merkitty tarkasti. Saaristo sai loukkaantumistilanteessa toss-peliä varten syötön, hän pudotti pallon ja alkoi kokemattomana pelaajana nostamaan suorin jaloin palloa maasta. Molemmat Ramsin puolustuslinjan endit pääsivät taklaustilanteeseen ja toinen heistä taklasi ylös ja toinen alas kohtalokkain seurauksin

Kimmon isä Pekka Saaristo taustoitti, että ottelu oli Kimmon ensimmäinen ja sitä oli edeltänyt vain muutamat harjoitukset. Amerikkalaisen jalkapallon pelaaminen oli tarkoitettu Saaristolle lähinnä ajanvietteeksi yleisurheilukauden jälkeen.

- Halusin pelata, halusin kokeilla, vieläkin se laji minua kiehtoo. Porin Bearseja on suotta syytelty, että veti minut mukaan

Saaristo myönsi yhtenä syynä tapahtuneeseen, ettei hän lajia tuntemattomana tiennyt, miten taklaustilanteessa olisi pitänyt menetellä. Ehkä myös vastapuolella oltiin tavallista innokkaampia, kun kyseessä oli pikajuoksun Suomen mestari. Saariston tuloskunto oli vuonna 1984 mainio. 200 metrin mestaruuden hän voitti sivuten omaa ennätystään 20.83s. Nuorten EM-pronssimitalisti teki samaisena 1984 kesänä 100 metrillä oman ennätyksensä 10.44s ja oli Suomen kiistaton ykkönen. Syystä tai toisesta häntä ei valittu Los Angelesin olympialaisiin ja myös 4 x 100 metrin viestijoukkuekin jäi ilman olympiaedustusta.
 

Kovan luokan urheilija Ramsissa

Kovan luokan tatamikuninkaita löytyi helsinkiläisistä seuroista. Chikaran +95kg sarjaa hallinnut Juha ”Pupu” Salonen oli raskaan sarjan ykkösnimi. Villapaitaan kirjaillun pupun kuvan mukaan lempinimensä saanut Salonen kiilautui ensimmäisenä suomalaisena judokana aivan maailman kärkeen. Salonen saavutti mm. avoimen luokan EM-kultaa 1989 sekä MM-pronssia 1991. Hän edusti Suomea kaksissa olympiakisoissa ja toimi Judoliiton päävalmentajana 1992-2000.
Salonen oli mukana kauden ajan Ferry Island Ramsissa. Hän oli lauttasaarelaisten kavereiden kanssa pelaamassa jenkkifutista jo ennen kuin varusteet olivat saapuneet saarelle. Kauden 1982 ottelussa TAFT:ia vastaan Salonen oli pysäyttämätön fullback sekä tonttinsa helposti puhtaana pitänyt superlinjapuolustaja. 110 kiloinen ”Pupu” Salonen kantoi palloa loistavan tasapainonsa, räjähtävän lähtönopeutensa ansiosta pitkiä siivuja läpi ottelun. Panssarijunamaista Salosta oli lähes mahdotonta taklata muualta kuin nilkoista. Rams voitti TAFT:in 62-0. Salonen joutui jättämään jenkkifutiksen taka-alalle kun judon arvokisat lähestyivät.

Rams vs. Rangers

30.6.1985  pelattiin I-divisioonan kärkikamppailu, kun voittamaton Rangers matkusti Itä-Helsingin Myllypuroon. Rangers kohtasi Länsi-Helsingin Ferry Island Ramsin. Rams onnistui tekemään Jorma Miettisen avustuksella oman maalin ja meni 2-0 johtoon. Soccer-lukemat jatkuivat, kun Michigan Techissä potkuoppejaan jalostanut Lauttasaaren ylpeys Sakari Karstu monotti 5-0 lukemat. Rangersit menivät kuitenkin ottelussa johtoon ennen puoliaikaa, kun pitkin askelin juossut Teppo Kalaja teki näyttävän heittomaalin ja tuuletti sitä yhtä upeasti polvillaan liukuen. Eino Leisimo lisäsi kaksi lisäpistettä tiukassa ottelussa. Rangers johti ensimmäisen puoliajan ottelua 5-8.
Ramsin rutiini kuitenkin riitti ja helslnkiläiset voittivat lopulta 19-8, kun Juha Silferberg juoksi toisella jaksolla kaksi maalia kotijoukkueelle.

Rams kultaa Milanosta

Suomi voitti ennakkosuosikki Italian pistein 13-2 amerikkalaisen jalkapallon EM-finaalissa Milanossa fanaattisen italialaisyleisön nenän edessä. Tosin katsomon äänekkäin osa oli Lähes 200-päisen suomalaisyleisön riemuksi Suomi onnistui tekemään Ottelun sankarina oli Suomen joukkueen puolustus, joka ei laskenut italialaisia tekemään pistettäkään. 
Viiden minuutin pelin jälkeen italialaiset pääsivät rangaistusten avulla vain kahden metrin päähän Suomen maalista. Neljä yritystä ei kuitenkaan riittänyt. Ensimmäisen yrityksen torjui tukimies Matti Lindholm, joka siirsi vastustajaa kaksi metriä taaksepäin. Linjapuolustaja Keijo Kaurissaari lisäsi välimatkaa Suomen maaliin kuuteen metriin. Ja Italian kolmannella yrityksellä takamies Esa Kiiskinen otti pallon pois vastustajalta. Puolustus ”shiftasi” eli vaihtoi asemiaan juuri ennen aloitussyöttöä, kertoili puolustuksen kapteeni Juha Pinomaa.
Kisojen ajan ihmetystä herättänyt tuomaritoiminta vain heikkeni kisojen loppua kohden. Loppuottelussa suomalaiset eivät tottuneet lainkaan Italian liigasta värvättyjen amerikkalaisten tuomarien linjaan. Suomen maajoukkue keräsi rangaistuksia peräti 170 jaardia ja Italia vain 93. Lisäksi Suomi menetti yhden maalin tuomarin lippuun.
Lauttasaari Ramsin maajoukkue-edustaja Markus Saikku oli käynyt hakemassa vaihto-oppilasvuodelta kokemusta USA:sta aiemmin. Raskaan työn raataja Saikku  oli 191cm pitkä ja 103kg painava. Hän oli defensive tackle oli yksi Suomen maajoukkueen isoimmista pelaajista. Tuleva maajoukkueratsu Jussi Kangas oli mukana myös Ramsin riveistä, mutta hän tippui lopullisesta joukkueesta.
Italialaiset olivat loppuottelun jälkeen täysin lyötyjä, sillä he olivat aivan varmoja ennen ottelua voitostaan. Järjestäjät olivat jopa laittaneet etukäteen kultamitalien nauhoihin Italian värit ja hopeisiin Suomen.

Mike Redwinen kirje 1986 seuralehdessä

My name is Mike Redwine and I am the player coach of the Ferry Island Rams for the 1986 season. I was raised in Oklahoma and played college football at Mid-America Nazarene College in Olathe, Kansas. Last summer I traveled to Europe plying football on an All-Star team made up of players from the Heart of America Athletic Conference. This experience gave me some insight on what to expect in Finland. In school I majored in mathematics and will begin my career as a teacher coach this fall in Kansas City.
I see this year as being one of transition for the RAMS. The over-all record for the franchise is not that impressive, but last years 6 - 2 record gives us reason to believe that we will end up near the top of our division. We lost around six starters from last years team, so developing the younger players will be essential if we hope to continue these winning ways. I do not feel that we will have the individual talent to overwhelm our opponents. But, I do feel that we have experienced players who will provide the necessary leadership for our team. Thanks for support- Mike Redwine

Toiminnan päättyminen

Vaahteraliigan kausi 1985 oli Vaahteraliigan kuudes kausi. Liigan runkosarjassa pelattiin yksinkertainen sarja, jossa kuusi parasta joukkuetta eteni pudotuspeleihin.[Mestaruuden voitti vantaalainen TAFT, joka oli ensimmäinen ei-helsinkiläinen mestari. Viime kauden viimeiseksi jäänyt joukkue Ferry Island Rams putosi I-divisioonaan, 
Koveneva kilpailu pääkaupunkiseudun seurojen välillä, pelaajaresurssien rajallisuus ja lajin rakenteiden keskeneräisyys johtivat siihen, että Ferry Island Rams lopetti toimintansa. Ramsin lopettamisen jälkeen sen pelaajia siirtyi etenkin FT Scotch -nimellä pelanneeseen espoolaiseen liigaseuraan, joka myöhemmin jatkoi Espoo Raidersin nimen alla.​ Myös Roosters ja Colts saivat Rams-pelaajia riveihinsä. FT Scotch lopulta muuntui 1989 Espoo Raidersiksi ja osa sen aktiivipelaajista liittyi myöhemmin East City Giantsiin.

Lauttasaaren ylpeys Ferry Island Rams lopetti toimintansa 1987.

Ferry Island Rams 1986

Dahlqvist Rainer DT
Eklund Göran CB
Forsskåhl Christer OG
Fridman Lars F
Grönvall Christer CB
Gustavson Tom OT
Hakola Harri RB
Hynni Pekka DE
Ingman Kari OG
Jämsä Jukka LB
Kankaanpää Risto DE
Kammonen Tapio LB
Karttunen Jarmo LB
Kuosa Jyrki RB
Kähärä Keijo OT
Lappeteläinen Juha C
Lehtinen Arto LB
Leskinen Juha DT
Luoko Jani OG
Maunula Ilkka LB
Mård Kaj RB
Niemelä Jaan QB
Niskanen Erkki LB
Oksanen J-P TE
Olavuo Olli-Pekka QB
Paavilainen Arri OT
Purolinna Olli WR
Rokkanen Petri S
Roos Mika LB
Salmela Jari TE
Sandberg Jack DT
Seppälä Mikael DE
Silverberg Juha RB
Suhonen Jyrki CB
Uuttu Mika C
Varis Mika DT
Vartio Jukka RB
Virtanen Kari WR

Valmennus: Mike Redwine, Oklahoma