Häirintä ja kiusaaminen – miten otan puheeksi nuorten kanssa

Kaikilla opiskelijoilla on oikeus työrauhaan, turvallisuuteen sekä henkiseen ja fyysiseen koskemattomuuteen koulussa, valmennuksessa sekä vapaa-ajalla. Jokaisella on oikeus määrittää omat rajat sekä kieltäytyä tai lähteä pois tilanteista, jotka tuntuvat epämiellyttäviltä. Muilla on velvollisuus kunnioittaa toisten rajoja. Koulun ja valmennuksen aikuisilla on velvollisuus puuttua häirintään ja kiusaamiseen. Kaikilla on velvollisuus luoda ilmapiiri, jossa häirintää ja kiusaamista ei hyväksytä. 
Häirinnän ja kiusaamisen kokemukset ovat yksilöllisiä. Toisen häirintä ja kiusaaminen voi olla sanallista, sanatonta tai fyysistä. Häirinnällä loukataan usein toisen koskemattomuutta luomalla ahdistava, uhkaava, vihamielinen tai halventava ilmapiiri. Häirintä ei ole koskaan häirinnän kohteen syytä.

Häirintää ja kiusaamista voi olla esimerkiksi:
• vihjailevat eleet tai ilmeet
• epäasiallinen tuijottelu
• nimittely, haukkuminen
• uhkailu, pelottelu, kiristäminen
• ryhmän ulkopuolelle jättäminen, selän takana pahan puhuminen
• epäasialliset, pilkkaavat tai uhkaavat viestit, kuvat tai kommentit puhelimessa tai somessa
• vartaloa, pukeutumista ja yksityiselämää koskevat huomautukset ja kysymykset
• syrjintä kansalaisuuden, sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella
• töniminen, lyöminen, potkiminen, tavaroiden varastaminen tai rikkominen
• kaksimieliset jutut, lähentely, seksuaaliset ehdotukset tai vaatimukset, seksuaalinen väkivalta

Häirinnän ja kiusaamisen kokemuksista sekä yhteisistä pelisäännöistä on tärkeä keskustella avoimesti yhdessä, jotta kaikilla olisi hyvä ja turvallinen opiskelu- sekä treeniympäristö.

Esimerkiksi nuorten kanssa voi pohtia yhdessä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

• Mikä on mielestäsi häirintää /kiusaamista?
• Millaiset eleet ja katseet voivat olla loukkaavia?
• Miten omia rajoja voi puolustaa?
• Mistä tietää, saako toista koskettaa?
• Millainen fyysinen kontakti on luontaista ja tarkoituksenmukaista lajissa?
• Mitä häirinnän kohde, omainen, läheinen ystävä, seuratoveri voi tehdä?
• Kenen puoleen kannattaisi ensimmäiseksi kääntyä asian käsittelyssä?
• Miltä sinusta tuntuisi kertoa kokemastasi häirinnästä tai kiusaamisesta seuratoverille?
• Miten me voimme ennaltaehkäistä häirintään ja kiusaamiseen liittyviä tilanteita omassa yhteisössämme?

Valmentajana voit ottaa esimerkki casen (Lupa välittää – lupa puuttua s. 14) ja keskustella myös sen pohjalta:
Onko tilanteessa kysymys häirinnästä?
Miksi?
Miksi ei?
Miten tilanteessa kannattaisi toimia?

• Mitä häirinnän kohde, omainen, läheinen ystävä, seuratoveri voi tehdä?
• Kenen puoleen kannattaisi ensimmäiseksi kääntyä asian käsittelyssä?
• Miten itse todennäköisesti reagoisit samanlaisessa tilanteessa?
• Miltä sinusta tuntuisi kertoa kokemastasi häirinnästä seuratoverille?
• Millaisia kuvittelet ensimmäisten seurassa liikkeelle lähtevien huhujen olevan?
• ​Miten me voimme ennaltaehkäistä tällaisia tilanteita omassa yhteisössämme?

Yritä keskustelun avulla luoda yhteiset pelisäännöt nuorten kanssa siihen miten ryhmässä toimitaan, mikä on soveliasta käyttäytymistä, kenelle epäkohdista voi kertoa ja miten niihin puututaan.

Vinkkejä ja linkkejä keskustelun tueksi:

Suomen Mielenterveysseura. Joukkuehenki ja yhdessäolo: ryhmäytyminen, ryhmän säännöt ja kiusaamiseen puuttuminen

Olympiakomitea. Lupa välittää – lupa puuttua: Sukupuolinen ja seksuaalinen häirintä urheilussa

Tasa-arvovaltuutetun oppimateriaali kouluihin seksuaalista häirintää vastaan

Kamppalija ei kiusaaa facebookissa

07.03.2018 | OLYMPIAKOMITEA

Urheiluväki yhtä jalkaa kiusaamista ja häirintää vastaan

Suomen Ratsastajainliitto ja Suomen Olympiakomitea järjestivät kiusaamisen ja häirinnän vastaisen seminaarin. Yhtä jalkaa -tilaisuus oli suunnattu koko urheiluyhteisölle, kuten lajiliitoille, urheilun vaikuttajille ja seuratoimijoille. Mukana oli lähes sata osallistujaa.

Seminaarin avasi Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen.

– Aihe on valitettavan ajankohtainen Suomessa ja kansainvälisesti, hashtag #metoo nousi viimeksi esille Helsingin Sanomissa viikonloppuna ja Oscar-gaalassa. Seminaari on monipuolinen ja tuo paljon ajatuksia ja ideoita urheilulajeille, jotka tekevät työtä häirinnän ja kiusaamisen ehkäisemiseksi. Tärkeän asian äärellä ollaan, hän totesi.

Likesin erikoissuunnittelija Matti Hakamäki  kävi läpi puheenvuorossaan hyväksikäytön ja seksuaalisen väkivallan tyypillisiä piirteitä ja tunnusmerkkejä oikeustapausten ja niiden asiakirjojen pohjalta. Hän kertoi miten hyväksikäyttö on tyypillisesti rakentunut ja sen mahdollistaneista tekijöistä edeten tapauksiin reagointiin ja puuttumiseen.

– Riippuvuussuhteeseen perustuvaan hyväksikäyttöön liittyi kaavamaisia piirteitä. Uhria valmistellaan, luodaan vaikutelma erityisyydestä, tarjotaan huomiota ja illuusio tasavertaisuudesta ja välittämisestä. Tyypillistä on myös eristäminen, yhteiseen salaisuuteen sitominen ja syyllistäminen. Turvallisessa aikuisen roolissa ei pysytä. Yleisiä riskejä ovat valtasuhde, matkat sekä alkoholin käyttö lapsen tai nuoren kanssa, Hakamäki analysoi.

Urheilupsykologian asiantuntija Martina Roos-Salmi jatkoi aiheesta kertomalla, kuinka luodaan turvallinen ja toimiva urheiluyhteisö. Neljä avainasiaa kiusaamisen ja häirinnän torjumisessa ovat ymmärrä, tunnista, toimi ja ennakoi.

– Maailma muuttuu yksi teko kerrallaan, tarvitaan viisautta ja rohkeutta toimia! On oltava tietoa, uskallus puhua ja puuttua sekä velvollisuus välittää. Tietoa aihepiiristä on saatava koko urheiluympäristöön, ei riitä, että me olemme täällä tänään. Toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä on luotu ja saatavilla, hän korosti.

– Myös kiusaamista ja häirintää kokeneiden tukemista ja auttamista on tärkeä jatkaa. Kiusattu ei tarvitse leimaantumista uhriksi. Yleensä kun normaali arki ja toiminta jatkuvat, se on hyvä tie eteenpäin ja ulos tilanteesta, tarvittaessa ammattiavun tuella. Apua on saatavilla ja ennuste toipumiseen on usein hyvä myös vakavissa tapauksissa, Roos-Salmi sanoi.

Omat kokemukset auttavat tunnistamaan ja puuttumaan

Ratsastuksen maajoukkuevalmentaja, kouluratsastaja Marko Björs jakoi seminaarissa oman selviytymistarinansa. Hän koki nuorena ratsastusurheilijana koulukiusaamista lajivalinnastaan.

– Koulu oli painajainen, talli unelma ja hevoset pelastus. Kiusaaminen alkoi sulkemisella ryhmästä, sitä seurasi nimittely ja haukkuminen ja lopuksi se kääntyi fyysiseen väkivaltaan. Ratsastus ja hevoset pelastivat elämäni. Kun pääsin tallille, koin että olen tärkeä ja riitän. Erilaisuus ja herkkyys kääntyivät lopulta voitokseni, sain kilpahevosia käyttööni, aloin menestyä ja pääsin mukaan joukkueisiin voittamaan PM- ja EM-mitaleja.

Omat kokemukset ovat auttaneet Björsiä tunnistamaan ja puuttumaan nopeasti ongelmatilanteisiin.

– Ensimmäinen asia on ennaltaehkäisy, luodaan yhdenvertaisuuden ja kiusaamattomuuden säännöt. Niistä puhutaan avoimesti ja varmistetaan, että kaikki ymmärtävät, mitä Reilu Peli tarkoittaa käytännössä. Jos syrjintää esiintyy, se otetaan vakavasti ja siihen puututaan heti. Valmentajien vertaistuesta on ongelmatilanteissa apua, lisäksi tarvitaan myös koulutusta, tietoa ja asioista avoimesti puhumista.

Nykyään Björs valmentaa nuorten ja junioreiden kouluratsastuksen maajoukkueita ja on tunnettu myös ansiokkaana Reilun Pelin rakentajana.

-Urheilijana olen etuoikeutettu, kun toimin lajissa, jossa mukana on hevonen. Hevonen ei syrji, se ottaa vastaan jokaisen sellaisena kuin on. Hevosta ei voi pomottaa tai alistaa, koska jos menetät sen luottamuksen, et saa sitä takaisin. Hevonen tarvitsee hyvän ja luotettavan laumanjohtajan, jota se kunnioittaa.  Oikeastaan tämä on aika sama asia valmennettavien kanssa.

Käytännön askelia tutkimuksen, tiedon ja kampanjoiden kautta

Aihetta valotettiin myös eri tulokulmista käytännön tasolla. Setan nuorisotyön koordinaattori Heta Hölttä avasi teemaa sukupuolinormien näkökulmasta. Hölttä avasi käytännön esimerkein, mitä pitää ottaa huomioon, kun seurassa on transsukupuolinen nuori.

Suomen urheilun eettinen keskuksen, SUEKin, tutkimuspäällikkö Nina Laakso kertoi urheiluseuroille suunnitellusta häirintäkyselystä.

Suomen Jääkiekkoliitto on kehittänyt epäasiallisen urheilukäyttäytymisen ehkäisemiseksi raportointikanavan yhdessä Väestöliiton kanssa. Mahdollisia raportoitavia asioita voivat olla esimerkiksi kiusaaminen, väkivalta, päihteet ja hyväksikäyttö. Raportointikanavaa voivat jatkossa hyödyntää kaikki lajit, ja se lanseerataan myöhemmin keväällä. Hanketta esitteli liitosta Jaakko Luumi.

Suomen Taekwondoliiton nuorisovastaava Tiiu Tuomi esitteli opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa, kamppailulajien toteuttamaa Kamppailija ei kiusaa -kampanjaa. Kampanjan avulla autetaan seuroja luomaan yhteisöllinen, sovinnollinen ja vuorovaikutuksellinen ilmapiiri, millä ehkäistään ja vähennetään kiusaamista. Yhteinen missio on, ettei kukaan koskaan kiusaa ketään. Kampanjalla tavoitellaan lasten ja nuorten ohella myös aikuisharrastajia, ja sen menestyksekkäistä tuloksista hyötyvät myös muut lajit.

Päivän fasilitaattori Sirpa Korkatti koosti yhteen urheiluyhteisön yhdessä tekemisen ja voimien yhdistämisen merkityksen.

Materiaalia, koulutuksia ja verkostoja on runsaasti saatavilla. Olympiakomitean Lupa välittää – lupa puuttua -opas on päivitetty vastaamaan nykypäivän tarpeita ja vapaasti lajiliittojen ja seurojen käytössä. Ratsastajainliitto on laatinut kiitetyn Yhtä jalkaa – Ratsastuksen Reilu Peli -oppaan, jota hyödynnetään ahkerasti myös muissa lajeissa.

– Seminaari koettiin tärkeänä päänavauksena haastavan aiheen käsittelyyn. Työ kuitenkin jatkuu ja jalkautuu edelleen, tärkeänä askeleena tietoisuuden ja työkalujen lisääminen, kiteyttivät seminaarin käytännön valmisteluista vastanneet Olympiakomitean vastuullisuus- ja yhteisömanageri Elina Laine ja Ratsastajainliiton seurapalveluiden linjapäällikkö Nina Kaipio.

Materiaaleja
Lupa välittää – lupa puuttua
Ratsastajainliiton Yhtä jalkaa -opas