2007 MM-kisat

Kisajoukkueet, suomalaiset valkoisissa paidoissa vas. alhaalla

LIPPUPALLO MM-KISAT 2007 U15

Suomen poikajoukkue haki kokemusta maailman parhaiden lippupalloilijoiden tasosta Hollannin Lelystadissa. Aivan kärkeen ei vielä sijoituttu, mutta tasapäisesti pystyttiin kamppailemaan mitalisti joukkueiden kanssa. Suomi sijoittui seitsemänneksi ensimmäistä kertaa järjestetyissä lippupallon alle 15-vuotiaiden MM-kisoissa Hollannissa 2007. Sijoitusottelussa Suomi kaatoi Espanjan 20-18.

 

PERJANTAI 21.9.2007

Joukkue majoittautui paikalliseen Katinkulta eli kylpylä resortiin De Eemhofiin. Ottelupäivien jälkeen hauskuutta löytyi lämpimistä altaista ja erityisesti vauhdikkaasta koskesta, jossa saimaannorpat laskivat sydämensä kyllyydestä.

Perjantai iltapäivä vietettiin viimeistellen kuvioita. Joukkueen maskotti ilmestyi paikalle. Iltajuhla oli hieno, ruoka maukasta ja joukkueiden jäsenet saivat kisasponsori Badenilta pallon ja Underarmourilta tuotepaketin kisapaidan lisäksi.

 

LAUANTAI 22.9.2007

Ensimmäinen ottelu oli erittäin tasaväkinen. Maaleja tehtiin vuoronperään. Puoliajalla Finlandia oli johdossa 21-20 Suomalaisista kunnostautui Ville Roitto ottamalla yhden syötönkatkon. Hienoja pitkiä maaleja tehtiin ottelun jännittävissä viime vaiheissa. Vain kaksi minuuttia oli jäljellä peliaikaa kun vasta 13-vuotias Otso Heinonen tempaisi pallon maalialueelle, jossa Roope Karlsson teki näyttävän olan yli kiinnioton. Suomen puolustus pelasi tiukasti seuraavat neljä itävaltalaisvyörytystä ja sai pallon takain Suomen hyökkäykselle. Vain 9 sekuntia kellotaulussa Jukka Lautamatti vapautti keskushyökkääjä Micky Kuei hienoon heittomaaliin, joka toi Suomen lähelle tasoitusta. Viimeinen peli ei tuonut tasoitusta ylimääräisen lisäpisteen muodossa ja näin Itävalta otti tärkeät aloituspisteet. Suomalaiset heittivät toisen jakson alussa kaksi syötönkatkoa aivan maalintekoasemista ja tämä horjutti uskoa pohjoismaisten värien voitokkaaseen triumfiin hetkeksi.

Toisessa ottelussa Hollantia vastaan pelattiin myös tasaista vääntöä. Hollantilaisten nopea heittopeli tuotti aluksi tulosta ja puoliaika meni 14-0, Suomen ennakkoon kovin laitahyökkääjä Miro Lopperi kärsi ensimmäisessä ottelussa saamastaan vammasta jalkapöydän vammasta, joka myöhemmin todettiin Suomessa murtumaksi. Toinen jakso sai taas taistelun aikaiseksi parhaimmillaan joukkue oli maalin päässä isäntämaasta. Hollannilla oli atleetteja täynnä oleva joukkue, joilla mm. maalialueelle suuntautuneissa heitoissa riitti ponnistusvoimaa.

Lauantaina ilta vietettiin italialaisen ruoan merkeissä ja tutustuen purjehduskuntoiseen Batavia -laivan kopioon, jonka alkuperäinen versio purjehti 1600-luvulla Hollannin laivaston alaisuudessa. Hollantilaisten merimahti seilasi Indonesiassa asti rahdaten pääasiassa mausteita vanhalle mantereelle. Pätevä guide kertoi yksityiskohtaisesti laivan kohtalot ja miehistöolot.

 

SUNNUNTAI 23.9.2007

Suomi pelasi rennosti Jenkkejä vastaan. Valmennusjohto oli erityisen ylpeä joukkueen hyvistä otteista USA ottelussa, sillä puoliajalla Suomi oli häviöllä 13-14. Yhdysvaltoja edustanut miamilainen koulujoukkue paukutti lopulta loppulukemiksi 41-13. Usalaiset viettivät Jom Kippuria lauantain ja eivät osallistuneet juutalaisen uskonjuhlansa vuoksi lauantain kilpailutoimintaan.

Sijoitusottelussa Espanja oli tuttu vastustaja. Edellisen vuoden EM-kisoista neljälle seniorijäsenelle oli jäänyt hampaankoloon isokoinen barcelonalainen kinkku. Espanja pelasi varmaa peliä, mutta ei voinut Suomen vääjäämättömälle loppukirille, jossa viimeinen maali tehtiin vain puoli minuuttia ennen loppua. Espanjalaiset marssivat vielä aivan kalkkiviivoille saakka, mutta sinivalkoisten turnauksen aikana hioutuntut puolustuspeli piti kutinsa. Suomi voitti ottelun 20-18.

Lähes poikkeuksena muihin kansainvälisiin kilpailutapahtumiin olivat järjestäjät hoitaneet viehättävät ja pätevät hostit Michellen ja Emilian Suomen joukkueelle. Tytöt jaksoivat kantaa vettä &kylmäpusseja ja opastaa seuraavan tapahtuman alkamisesta ja liikkumisesta. Suomalaispoikien sydämet olivat myytyjä.

Seitsemäs sija oli tyydyttävä, mutta mietintämyssyyn jäi ajatus - entäpä jos ensimmäinen peli olisi kääntynyt Suomelle. Valmentajat löysivät kuitenkin pitkän analyysin jälkeen kaksi syytä:

1. Lelystad sijaitsi hollantilaiseen tapaan 6 metriä merenpinnan alapuolella ja tämä olosuhteena vaikutti suomalaisten esityksiin, kun aiempaa kokemusta alamailla pelaamisesta ei ollut.

2. Toisena syynä pojat pitivät joukkueen maskotiksi ilmaantuneen kilipukin häviämistä ensimmäisen päivän harjoituksien jälkeen. Luultavasti ruotsalaiset olivat sen kaapanneet.

Todellisuudet marginaalit menestymiseen ovat pienestä kiinni. Mutta voittamisen suhteen pienetkin asiat on onnistuttava. Liian monta pallon pudotusta tai missattua säkitystä summautuvat loppua kohti.

Pronssiottelussa Itävallan alppijääkärit kukistivat muutamaa sekuntia ennen loppua Saksan huikealla loppuryntäyksellä. MM-loppuottelussa ja sen jälkeisessä menossa oli tunnelmaa. Hollantilaiset kansanvillitsijät saivat kannustusjoukot liikkeelle. Japanilaisia suosittiin ja Usa:n valmentajan sivurajalta huutamat kuviot olivat välillä hyvin vaikeita saada laitahyökkääjille saakka kuulumaan. Alfa-beta-delta ... Jenkit pelasivat vain seitsemällä pelaajalla ja painoivat sunnuntaina neljä peliä lähes putkeen. Arvokas suoritus.

Mutta pelit jatkuvat. Mielenkiintoinen kisapaikka on lippupallon EM-kisanäyttämö 2008, kun Ranska järjestää kisat. Silloin Suomen 1993-1994 syntyneiden joukkue on varmasti iskussaan.

Lippupallon on luonteeltaan erilainen peli ehdottomastai kuin kontaktiversionsa ja sen vuoksi se vaatisi omaa liigaa. Mm. japanilaiset olivat pelanneet 8-vuotiaasta asti Kawasakista ja se näkyi pelin vaivatottomuutena ja erikoisina pelikuvioina. Jenkkien salaisuus on oma liiga miamissa. Mosteel footballin juuri uusittu kenttä maksoi 1000000 dollaria.

 

Jukka Lautamatti: Aloittava pelinrakentaja, joka pelasi safetyä ja laitahyökkääjää myös. Jukan liikunnallisuus vei joukkuetta eteenpäin ja muutama hyökkäyspelit olivat suunniteltu vain häntä varten. Lupsakkaa Kymenlaaksolaista huumoriaan kosolti viljellyt kaveri omaa kaikki huippupelaajan ainekset.

 

Otso Heinonen: Joukkueen kuopus aloitti USA ottelun ja pelasikin sitä suurimman osan. Kova heittokäsi auttaa paikoissa, joissa heitoille ei jää paljon tilaan. Kylmänviileästi pelannut, ulospäin tunteettomasti. Erityisesti pitkissä heitoissa on erityinen touchi.

 

Eero Vahala: Rauhallinen kaveri tyytyi vaihtomiehen rooliin ja pelasi ajoittain corneria sekä muutamassa ottelussa pelinrakentajaa. Pelin innokas opiskelija sai kannuksensa kansainväliseen tuntumaan kovavauhtisesta pelaamisesta erityisesti USA-ottelussa. Eräs tuomari kertoi suomalaisvalmentajille, että Vahala on todellinen pelinrakentaja prototyyppi.

 

Miro Lopperi: Herkkäliikkeinen laituri ja safety. Jengin kapteeni ja hengenluoja. Parhaana päivänä kaikki jää käsiin, myös vastustajan pitkät heitot. Otti kaksi syötönkatkoa, jotka tuomittiin samassa pelissä säkityksiksi. Kärsi jalkapöydän murtumasta ensimmäisestä ottelusta lähtien.

 

Roope Karlsson:Joukkueen varmimmat kädet. Pelasi vasempaa laituria ja ei pudottanut koko kisoissa kuin yhden pallon. Eteni usein sellaisella vauhdilla, että vastustajat pyrkivät vetämään häneltä shortsit jalasta.

 

Johan Versluis: Jääkiekkoilija lippupalloilijan sotisovassa. Pelasi hajamäärän yrityksiä hyökkäyksessä ja puolustuksessa. Johanin hollantilaiset sukujuuret avasivat paikallisvastustajien salaiset huudot suomalaisille. Liikkuva kaveri, joka teki töitä ennakkoluulottomasti joukkueen eteen.

 

Henri Jussila: Kehittyi kisojen aikana eniten. Monipuolinen urheilijanuorukainen vieraili hyökkäyksessä Hollanti-ottelussa tekaisten yhden maalin ja lisäpisteen. Muutoin rooli oli joukkueen nopeimpana testattuna säkittäjänä vääräpaitaisten pelinrakentajien perässä juoksemista. Säkkejä syntyi erityisesti Espanja-ottelussa.

 

Ville-Valtteri Suojanen: Toisissa lippupallon arvokisoissa kaveri täytti paikkansa ja pelasi ennenkaikkea virheettömästi corneria. Perusharrastus amerikkalaisen jalkapallon parissa auttoi myös mankeloimaan muutaman vastustajan liputusrysäköissä nurmen pintaan.

 

Ville Roitto:Pelasi kaikki yritykset turnauksessa sentterin vaativassa roolissa. Onnistui erinomaisesti aloitussyötöissä ja otti tärkeitä koppeja useissa otteluissa. Puolustuksessa sai muutaman syötönkatkon tukimiehen paikalta. Sai jalkoihin kolhuja, mutta mikään ei pysäyttänyt tätä järvenpääläistä bulldoggia.

 

Micky Kyei: Turnauksen aikana vaarallisimmaksi suomalaishyökkääjäksi noussut tykkijuoksija. USA:n joukkue oli huomioinut ”Zein” pitkät maalit alkuotteluissa ja piti häntä erikoisvartioinnissa. Lippupallossa ei yleensä juoksemalla edetä, tässä taidossa Micky oli yksi turnauksen parhaista.