Valmennus

Pelaajakortit - hyökkäys | Pelaajakortit - puolustus | Naisten maajoukkueen etusivu

Päävalmentaja Mika Eloranta

Mikä on lajihistoriasi?
Lajin pariin tulin vuonna 1989 ja siitä juniorisarjojen kautta Vaahteraliigaan vuonna 1991. Maajoukkuekasteen taisin saada vuoden 1992 Suomi-Ruotsi maaottelussa ja Suomen paidassa EM-kultaa vuonna 1995. Kansainvälisistä peleistä mainittakoon FLE-sarja 1994 ja Japan-Eurobowl Tokiossa 1998. Kuusi SM-kultaa Vaahteraliigasta pelaajana sekä muita mitaleja junioreista ja Vaahteraliigasta. Seurajoukkueen MVP kahdesti ja useita SAJL:n all stars -kunniamainintoja. Pelaamisen jälkeen siirrytty valmennuksen puolelle, josta saaliina 3 SM-kultaa ja yksi EM-kulta naisissa.

Milloin ja miten päädyit valmentajaksi?
Valmentamista tuli 90-luvulla aloiteltua lähinnä juniorijoukkueiden linjojen pelipaikkavalmentajana. 2010 Roostersin hyökkäyksen linjan valmentajan pesti Vaahteraliigassa, naisten valmentamista GS Demonsissa 2014-2016 ja naisten maajoukkueessa vuodesta 2014.

Valmentaminen tullut alkuvaiheessa lähinnä auttamisen halusta, sillä kun valmentajia ei ollut niin rakkaus lajiin ajoin mukaan valmennustoimintaan. Valmentaminen auttoi huomattavasti itseäni ymmärtämään peliä syvällisemmin, sillä peli jotenkin kirkastui valmentajan silmien kautta katsottuna. Näin ollen suosittelen kaikille joita vähänkään kiinnostaa valmentaminen kokeilemaan sitä myös pelivuosien aikana.

Mitä hyvältä päävalmentajalta vaaditaan?
Hyvältä päävalmentajalta vaaditaan kokonaisuuksien hallintaa, jotta osaa rakentaa hyvän staffin ja sen ympärille toimivan viitekehyksen. Päävalmentaja vaatii rinnalleen myös tehokkaan ja aikaansaavan joukkueenjohtajan, joka toiminnallaan mahdollistaa päävalmentajan keskittymisen pääsääntöisesti vain pelillisiin asioihin.

Toimintaympäristön luominen myös pitkälti päävalmentajan tehtävä, jotta saadaan joukkueen sisään rakennettua positiivinen toimintakulttuuri, joka mahdollistaa menestymisen. Pelaajien pitää olla tietoisia, mitä heiltä odotetaan ja vaaditaan, jotta tuloksia saadaan aikaiseksi.

Kuka on esikuvasi?
Pelaajista esikuvana oli legendaarinen Anthony Munoz, mistä juontaa myös oma pelinumeroni #78. Suomi-jenkkifutiksen esikuvana toimi alkuvuosien valmentajani Kai "Kaapo" Köysti. Kaapon oppeja alusta pitäen oli, ettei mitään saa kentällä ilmaiseksi, ja tämä näkyi myös harjoittelun kovuudessa ja määrässä. Valmennuksessani olleet pelaajat ovat myös päässeet osaksi Kaapon aikoinaan vetämiä levyjumppa harjoituksia.

Mitkä ovat hyökkäyksen linjapelaajan kolme tärkeintä ominaisuutta?
Koko, nopeus/räjähtävyys ja peliäly

Mitä odotat tulevilta MM-kisoilta?
Mitalia lähdetään hakemaan, sillä vähempää ei voi tavoitella kuin aikaisemmissa MM-kisoissa.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Koordinaattorit Pete Salovalta (hyökkäys) ja Toni Luomajoki (puolustus)

Mikä on lajihistoriasi?
Vuonna 1990 aloitin lippupallon, kun kaveri pyysi messiin. Ei ollut lippupallosta hajuakaan silloin. Pelipaikkoina on lähinnä ollut laitahyökkääjä ja pelinrakentaja.

Milloin ja miten päädyit valmentajaksi?
Ensimmäiset valmennukset oli ehkä 93–94 aikoihin, jolloin valmensin Roostersin lippupallojunnuja itseni siirryttyä jenkkifudikseen.

Mitä hyvältä valmentajalta vaaditaan?
Pitää tuntea oman joukkueen heikkoudet ja vahvuudet, joita käyttää hyväksi. Naisten puolella rosterit ovat myös monesti aika ohuet, jolloin pelaajat ovat sekä hyökkäyksessä ja puolustuksessa. Näin treeniaika on hyvin rajoitettua, mikä taas rajoittaa pelikirjan laajuutta.

Maajoukkueessa onneksi pelaajia riittää, mutta aikaa on edelleen niukasti. Scouttaus on nykypäivänä aina vain tärkeämmässä roolissa seuraavaa vastustajaa opeteltaessa. Peleissä pitää osata reagoida vastustajan muutoksiin nopeasti.

Kuka on esikuvasi?
Esikuva on ehkä väärä sana, mutta seuraan Mike Leachin tekemisiä jonkin verran, hauska ukko. Pelaajista Aaron Rodgersia, Drew Breesia ja Derek Carria on kiva katsella.

Mitkä ovat laittahyökkääjän kolme tärkeintä ominaisuutta?
Peittojen lukeminen, hyvät kädet ja ajoitus QB:n kanssa.

Mitä odotat tulevilta MM-kisoilta?
Mukava päästä pelaamaan kovia joukkueita vastaan. Koitetaan tehdä mahdollisimman paljon pisteitä niin puolustukselle ei jää niin paljon hommaa.

Mikä on lajihistoriasi?
Aloitin lajin 16-vuotiaana Roostersin junnujoukkueessa vuonna 1998. Vaahteraliigaa ja ykkösdivaria tuli pelattua vuosien 2001 ja 2011 välillä. Näistä suurin osa Roostersissa ensin 2000-luvun mahtijoukkueessa ja sen jälkeen uudelleenrakennusvaiheessa. Pari divarikautta vietin Demonsissa ja pelaajaurani päätin TAFTissa, jossa juhlittiin tappiotonta kautta 2011.

Milloin ja miten päädyit valmentajaksi?
Valmentamisen aloitin vuonna 2008 Roostersin B-junnuissa. Suurin innostuksen lähde oli tietenkin kausimaksualennus. No ei, vitsi.. Arvostin aina pelaajana saamaani hyvää valmennusta, ja sitä kautta kiinnostuin valmentamisesta itsekin. 2008 oli tähän mahdollisuus ja lähdin kokeilemaan.

Mitä hyvältä valmentajalta vaaditaan?
Itse arvostan kykyä tunnistaa pelaajiensa vahvuudet ja heikkoudet ja kykyä sitä kautta määrittää pelitapa, jota joukkue pystyy tehokkkaasti toteuttamaan. Maajoukkueessa tulevat kuvioon mukaan myös pelaajavalinnat, joita tehdessä täytyy löytää parhaat mahdolliset roolit pelaajille, jotka eivä pelaa keskenään seurajoukkueissa.

Hyökkäyspeliä pitää myös ymmärtää, jotta tietää millä aseilla vastustaja yrittää iskeä. Oma joukkue pitää osata valmistaa pelaamaan vastustajien vahvuudet pois ja iskemään hyökkäyksen heikkouksiin.

Kuka on esikuvasi?
Varsinaisia esikuvia minulla ei ole, vaan pyrin aina varastamaan parhaat ideat keneltä tahansa valmentajalta. Mainitaan tässä kuitenkin muutama eniten omaan valmentamiseen vaikuttanut henkilö.

Pelasin Kalle Karppisen valmentamissa joukkueissa useamman kauden, ja myöhemmin yhteistyö on jatkunut myös Roostersin valmennusryhmässä. Häneltä on tarttunut mukaan läjäpäin lajitietoa, ja hänen intohimoinen suhtautuminen valmentamiseen sytytti joskus itsessänikin kipinän tähän hommaan.

Juha Hakala kutsui minut mukaan Roostersin liigajoukkueen valmennusryhmään kauden 2013 jälkeen, mikä on tarjonut rajattomat oppimisen ja kehittymisen mahdollisuudet huikean tasokkaassa porukassa Karppisen, Hakalan, Olli Jussilan, Atte Kniivilän, Jens Holmströmin, Mikko Koikkalaisen ja Hiski Kuuselan kanssa touhutessa.

Teemu Kuusistolta tuli opittua paljon hyökkäyksestä toimiessani naisten maajoukkueessa hyökkäyksen apuvalmentajana 2011-2014. Hän on yksi maamme suuria jefuvelhoja ja optimaalinen yhdistelmä kovaäänisyyttä, pehmeyttä ja notkeutta.

Jorma Hytönen on yksi suurimpia yksittäisiä syitä siihen miksi naisten maajoukkueen ilmapiiri on nykyään aivan uskomattoman hieno. Hän sai päävalmentajakaudellaan tuotua joukkueeseen iloisen rentouden edellyttäen samalla kovaa pelillistä suorittamista ja kehittymistä.

Rami Liljan suunnitelmallisesti rakennettu ohjelma mahdollisti TAFT:n paluun liigajoukkueeksi 2012. Tarkasti jaksotettu kauden läpivienti teki itseeni vaikutuksen, kun siirryin TAFT:iin kaudeksi 2011.

Mitkä ovat linebackerin kolme tärkeintä ominaisuutta?
Linebackeriltä vaaditaan jefuälyä. Kaikkien muiden pelipaikkojen tekeminen vaikuttaa hänen pelaamiseen, joten pelikirja pitää sisäistää ja kentän tapahtumat lukea nopeasti. Puolustuksen liima ne sano...

Lisäksi pitää pystyä tekemään itsestään fyysistä kokoaan suurempi pelaamalla kontaktitilanteet armottomalla kovuudella. Sähäkkä liike on valttia heittopuolustamisessa.

Mitä odotat tulevilta MM-kisoilta?

Kisoilta odotan erityisesti tasonmittausta muita huippumaita vastaan. Suomen naisten jenkkifutis on ottanut huimia kehitysaskeleita viime MM-kisojen jälkeen, ja on mielenkiintoista nähdä onko näin tapahtunut myös muualla maailmalla. Kanadaa vastaan koettu harmittava tappio Vantaan kisoissa pitäisi saada kuitattua, ja teemme töitä sen eteen, että pystymme tällä kertaa haastamaan myös jenkit. Uskon, että nämä tulevat olemaan kovatasoisimmat naisten kisat tähän mennessä eikä helppoja pelejä tule.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Apuvalmentajat

Mikä on lajihistoriasi?
Laaja. Pelaamisen aloitin 1990 ja valmentamisen heti perään 1993. Sillä tiellä ollaan. Matkaan mahtuu kaikkea maajoukkueista D-junnuihin. Kolme EM-kultaa, pari MM-pronssia, reilusti toistakymmentä SM-kultaa eri pelimuodoista ja divarimestaruuksia ykkösestä kolmoseen. Kaiken näköistä on tullut tehtyä ja nähtyä. Eniten olen kuitenkin oppinut häviöistä. Kun on pitkään saanut pelata ja valmentaa hyvissä joukkueissa, niin olen ollut häviämässä finaaleja ja välieriä lähes yhtä paljon kuin turkulaiset. Niistä oppii, jos on valmis oppimaan, enemmän kuin voitoista ja mestaruuksista.

Milloin ja miten päädyit valmentajaksi?
17-vuotiaana pojan kollina päädyin puolessavälissä kautta valmentamaan Roostersin D-junnuja. En muista enää kuka kysyi, mutta syystä tai toisesta kauden aloittaneet valmentajat eivät pystyneet jatkamaan. Valmentaminen oli hauskaa ja tässä ollaan.

Mitä hyvältä valmentajalta vaaditaan?
1) Halua ja kykyä oppia ja uudistua, uteliaisuutta. Kukaan ei koskaan tule osaamaan kaikkea. Koskaan ei pidä yrittää esittää, että osaisi enemmän kuin osaa ja aina pitää haluta oppia lisää.

2) Aitoutta, kanttia olla oma itsensä. Valmentajia on hyvin monenlaisia ja hyvin monenlaiset tyypit voivat pärjätä valmentajina. Pelaajat haistavat kuitenkin epäaitouden kilometrin päähän, eivätkä enää luota sinuun.

3) Valmiutta tehdä töitä, paljon.

Kuka on esikuvasi?
En ole mikään iso "esikuva-tyyppi". Ehkä katsoisin tätä vaikuttamisen kautta. Minuun ovat vaikuttaneet monet valmentajat urani aikana. Yritän oppia edelleen muilta valmentajilta mahdollisimman paljon. Jos muutamia nimiä halutaan nostaa esille, niin Timo Takko, Tuomas Heikkinen, Kim Wikström ja Kalle Karppinen. Kaikilta olen oppinut paljon ja ottanut vaikutteita.

Mitkä ovat pelinrakentajan kolme tärkeintä ominaisuutta?
Tekisi mieli vastata johtajuus, johtajuus ja johtajuus. Mutta avataan nyt vähän muutenkin. Puhutaan tässä asioista, jotka tekevät kohtalaisista pelinrakentajista hyviä ja hyvistä erinomaisia. Ns. hygieniatekijät, kuten riittävä urheilullisuus ja kyky heittää palloa (luonnonlahjakkuutena tai valmennettuna) ovat siis tässä jo oletuksina olemassa.

1) Johtajuus, on and off the field

Tämä pitää sisällään esimerkiksi kovuutta, isoa kasaa työtä sekä uskoa itseensä ja joukkueeseen.

2) Fudisäly

QB:n pitää ymmärtää mitä milläkin pelillä tavoitellaan, mitä kussakin pelissä hyökkäyksen jokainen pelaaja tekee ja miten se vaikuttaa kokonaisuuteen. Yrityksen ja edettävän matkan merkitys, pistetilanne ja pelikello täytyy myös olla mielessä. Ei onnistu ihan kaikilta.

3) Pocket poise

En keksi tälle heti hyvää käännöstä, "itsevarmuus taskussa"? Tämä on tärkeä asia, jota pystyy tietyin osin valmentamaan/treenaamaan, mutta sitä täytyy myös löytyä luonnostaan. Se vaatii vaistoja ja pelottomuutta.

Mitä odotat tulevilta MM-kisoilta?
Erittäin mielenkiintoista nähdä uudet maat Meksiko ja Australia. Uskon myös, että britit ovat menneet aimo harppauksin eteenpäin EM-kisoista ja isäntämaa on varmasti vahva. Uskon, että kisat tulevat olemaan ylivoimaisesti kovatasoisimmat tähänastisista. Aiemmissa kisoissa on ollut yksi helppo peli ja kaksi kovaa. Nyt on varmasti vain kolme kovaa, mikä tietenkin nostaa haastetta ja panoksia jokaiseen otteluun. Realismi on kuitenkin edelleen se, että jenkit ovat muita edellä reilusti.

Mikä on lajihistoriasi?
Aloittanut pelaajana 1992 Kouvolassa.

Seinäjoki Crocodiles 1995–2008

Crcodilesin Naistenjoukkueen HC ja OC 2010–2014

Maajoukkueen pelipaikkavalmentaja (RB) 2014–

Crocodilesin miestenjoukkueen pelipaikkavalmentaja (RB) ja erikoisia 2015–

Milloin ja miten päädyit valmentajaksi?
Seurassa tarve valmentajalle nousi esiin 2009, kun ensimmäistä naisten Am-joukkuetta alettiin laittaa kasaan Seinäjoelle.

Mitä hyvältä valmentajalta vaaditaan?
Kärsivällisyyttä, muuntautumiskykyä, tiedollinen ja taidollinen osaaminen, itsekritiikki sekä kykyä kohdata valmennettavat yksilöinä.

Kuka on esikuvasi?
Tietysti isoveli Marko Rissanen.

Mitkä ovat keskushyökkääjän kolme tärkeintä ominaisuutta?
Asenne, räjähtävyys, vartalonhallinta.

Mitä odotat tulevilta MM-kisoilta?
Mitalia.

Mikä on lajihistoriasi?
Aloitin pelaamaan jenkkifudista vuonna 1990 silloisessa Munkka Coltsissa. Pelasin sittemmin espoolaistuneessa seurassa vuoteen 1996, jolloin opiskelut veivät miehen. Pelasin tämän jälkeen vielä muutaman kauden Demonsissa I-divisioonassa. Olen valmentanut 16 vuotta eri joukkueissa.

Milloin ja miten päädyit valmentajaksi?
Valmentamisen aloitin 2001 Demonsin naisten lippupallojoukkueessa. Olin käynyt katsomassa Jyväskylässä kauden 2000 finaalin ja totesin joukkueen linjapelaamisessa olevan kohentamisen varaa. Niinpä sitten lampsin treeneihin seuraavalla off seasonilla. Sitä kautta tie vei aikanaan nuorten maajoukkueeseen, Roostersin edustusjoukkueeseen ja naisten maajoukkueeseen. Tämä viimeisin pesti on näistä enää voimassa.

Mitä hyvältä valmentajalta vaaditaan?
On varmasti erilaisia tapoja lähestyä tätä tehtävää. Itse olen lähtenyt siitä, että ensimmäisenä täytyy olla vahva visio siitä mitä haluaa nähdä pelaajien tekevän. Tämä on kaikkein oleellisin asia, johon kaikki muu työskentely nojaa. Sen jälkeen pelaajilta täytyy vaatia sen vision toteuttamista. Se tarkoittaa sitä, että kommunikoidaan selkeästi mitä ollaan tavoittelemassa ja ohjeistetaan ja korjataan toimintaa väsymättä.

Valmentajan täytyy olla siinä mielessä skitsofreeninen luonne, että täytyy toisaalta luottaa vahvasti omaan tekemiseen ja toisaalta olla valmis miettimään asioita uudelleen, mikäli jokin osa tekemisestä ei toimi tai löytää paremman tavan tehdä se. Valmentajan täytyy johtaa persoonalla. Näytellä ei voi, mutta show-miehen kyvyistä on joskus apua. Ja järkeä täytyy käyttää. Paatuneena militaristina tulee mieleen käsittääkseni kenraali Airon lausahdus sotilasjohtamisesta, että täytyy käydä paljon kouluja, jotta uskaltaa tehdä yksinkertaisia ratkaisuja. Sopii tietyllä tavalla myös pöhköpalloon. Tässä näin "lyhyesti".

Kuka on esikuvasi?
Ei ole. Olen yrittänyt löytää oman tieni ja yhdistellä asioita periaatteella beg, steal or borrow. Joskus alkuaikoina seurasin sivusta Heikkisen Tuopin valmentamista ja olin otettu hänen otteestaan ja rutiinistaan. Mutta kuten sanottu, valmentaja valmentaa persoonallaan eikä kannata siinä mielessä yrittää imitoida ketään. Vaikutteita kannattaa hakea mahdollisimman laajasti.

Mitkä ovat puolustuksen linjapelaajan kolme tärkeintä ominaisuutta?
Kaikki lähtee korvien välistä. Puolustuslinjamiehen on yksinkertaisesti oltava ikävä ihminen (mikäli tahdotaan kaihtaa karkeampia ilmaisuja). Siis kentällä vastustajalleen. Sellainen katutappelijamentaliteetti on nähdäkseni tarpeen. Sellainen tyyppi, joka ei hätkähdä kun eteen astuu 20-30kg isompi vastustaja.

Tietenkin fyysiset abiliteetit ovat edellytyksenä henkisten ominaisuuksien pääsemiseksi oikeuksiinsa. Puolustuslinjamiehen täytyy olla räjähtävä ja vahva. Ja itse olen aina pitänyt älykkäistä pelaajista. Järjen käyttämisellä voi voittaa yllättävän paljon kun niikseen sattuu. Koko ei mielestäni ole ensimmäisiä ominaisuuksia. Tekee mieli sanoa Täällä Pohjantähden alla -romaanin Kiviojan Laurin sanoin hevoskauppaa tehtäessä, että "parempi naula sokeria kuin leiviskä paskaa".

Mitä odotat tulevilta MM-kisoilta?
Kirkkaampaa mitalia. Ja seikkailuja.

Mikä on lajihistoriasi?
Aloitin lajin 1998 syksyllä menemällä kaverini houkuttelemana Varkaus Steelersin treeneihin Kuopion kuplahalliin. Seitsemän vuotta tuli pelattua ja reissattua Varkaudessa, kunnes jenkkifutis palasi omaan kotikaupunkiin Kuopioon. Kuopiossa tuli pelattua vielä 10 vuotta. Ensimmäinen pelipaikka oli laitahyökkääjä ja Steelersin noustessa Vaahteraliigaan 2001 siirryin kulmapuolustajan paikalle. Divariin palattua tuli pelattua oikeastaan kaikkea muuta paitsi hyökkäyksen linjaa, mutta suurin osa ajasta vierähti pelinrakentajan paikalla.

Sotkeuduin melko aikaisessa vaiheessa myös valmennukseen ja seura-aktiivin hommiin. Alussa tuli tehtyä kaikenlaista lähinnä harrastajien rekrytointiin liittyvää hommaa. Myöhemmin on tullut toimittua useana vuonna seuran hallituksessa ja jopa puheenjohtajana. Junioritoiminnassa olen ollut useana vuotena mukana sekä valmentajana että muissa taustahommissa. Ja näiden lisäksi vähän kaikenlaisia hommia mitä on tullut milloinkin eteen.

Milloin ja miten päädyit valmentajaksi?
Varmaan ensimmäiset kosketukset valmentamiseen tulivat sitä kautta, että kun valmennusta ei treeneissä tai vaikkapa punttisalilla ollut niin piti alkaa kehittelemään itse suunnitelmaa treenaamisen pohjaksi. Huomasin, että tämähän on varsin mielenkiintoista touhua ja siitä se sitten pikkuhiljaa lähti kehittymään. Juniorivalmennuksessa olin varsinkin Kuopion päässä alusta asti mukana. Edustusjoukkueen valmennuskuvioissa tuli oltua myös mukana enemmän tai vähemmän aina vähän tarpeen mukaan. Tällä hetkellä valmennan Kuopio Steelersin U17-joukkuetta sekä naisten maajoukkueen takapuolustajia.

Mitä hyvältä valmentajalta vaaditaan?
Tärkeimpänä tulee mieleen motivaatio, jonka lähteenä ovat valmennuksen kohteen kannalta olennaiset asiat.

Kuka on esikuvasi?
Äitini.

Mitkä ovat takakentän pelaajan kolme tärkeintä ominaisuutta?
Hahmotuskyky, reagointikyky ja kehonhallinta.

Mitä odotat tulevilta MM-kisoilta?
Joukkue pystyy pelaamaan omalla tasollaan ja se riittää mitalin kirkastumiseen.

Mikä on lajihistoriasi?
Lähdin Seinäjoella mukaan lippupalloon 1989 ja siitä asti olen tiiviisti lajin parissa ollut. Oma pelaajaura päättyi 2008 ja siihen mahtui pelaamista niin Seinäjoella kuin myös Helsingissä ja Oslossa.

Milloin ja miten päädyit valmentajaksi?
Pelaamisen jäätyä siirryin ensin valmentamaan juniorijoukkueita. Naisten joukkueen perustaminen Seinäjoelle 2010 vei mukanaan naisten valmentamiseen.

Päätös siirtymisestä valmennukseen kehittyi luontevasti jo oman pelaajauran aikana.

Mitä hyvältä valmentajalta vaaditaan?
Lajin osalta kokonaisvaltaista ymmärrystä lajista sekä jatkuvaa halua oppia uutta.

Kykyä ymmärtää käytössä oleva pelaajamateriaali.

Kuka on esikuvasi?
Jenkkifutisvalmentajana Vesa Jalava - valtaisa ymmärrys lajista ja kyky luoda pelisuunnitelmia vastustajan mukaan.

Mitkä ovat erikoisjoukkuepelaajan kolme tärkeintä ominaisuutta?
Tahto, tahto ja tahto.

Mitä odotat tulevilta MM-kisoilta?
Toimimista ammattimaisessa joukkueessa kohti menestystä.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Pelaajakortit - hyökkäys | Pelaajakortit - puolustus | Naisten maajoukkueen etusivu