Maajoukkueen päävalmentaja Heikkinen: ”Ruotsi-ottelu palveli tavoitetta.”

Janne Lehtinen pelasi Tukholmassa ”The Maaottelun”.

Suomen miesten maajoukkue pelasi vuoden ainoan ottelunsa viikko sitten Grimstassa, Tukholmassa. Lopputulos oli Suomen kannalta loistava: voitto länsinaapurista haettiin lukemin 0–37. Voitto on suurin Suomi-Ruotsi –maaotteluiden 25-vuotisessa historiassa.

– Älyttömän hyvä matsi, tiivistää päävalmentaja Tuomas Heikkinen ajatuksensa menneestä ottelusta. – Lopputuloksesta huolimatta tämä palveli sitä tavoitetta, joka meillä tälle ottelulle oli. Numeroilla ei ollut väliä.

Jenkkifutaavassa Euroopassa ollaan avoimen kateellisia Suomen ja Ruotsin maaotteluperinteelle. Neljännesvuosisadan ajanjaksoon osuu vain muutama vuosi vuosituhannen vaihteessa, jolloin maajoukkueet eivät kohdanneet. Muutoin vähintään kerran vuodessa maat ovat olleet vastakkain. Vuosina, jolloin ei pelata arvokisoja, maaotteluperinne tarjoaa mahdollisuuksia testaukseen ja rutiinin ylläpitämiseen.

– Meillä on peruspelissä molemmin puolin palloa nyt jälleen kerran paljon enemmän toistoja ja varmuutta, toteaa Heikkinen ja jatkaa vertauksella. – Jatkuvuus on tärkeä asia, ja olemme tehneet valmennuksessa selkeät suunnitelmat siitä, mihin hattu laitetaan. Kieli ja terminologia, jota maajoukkueessa käytetään ja toimintatapojen juurruttaminen. Nämä kaikki edesauttavat sitä, että kun oikeasti pelaamme tavoitteesta – olipa se paikka arvokisoissa tai menestyminen arvokisoissa, olemme entistä valmiimpia.

– Pelaajien osalta tämä tarkoittaa sitä, että he ottavat omistajuutta ja sitä kautta vastuuta tekemisestä.

Mikä erityisesti Ruotsi-ottelussa onnistui?

Hyökkäys:

Suomi teki ottelussa 37 pistettä. Janne Lehtinen heitti kolme touchdownia Sebastien Sagnélle ja yhden Tino Ndongolle. Yhden touchdownin juoksi kapteenistoon kuuluva Veikka Lehtonen.

– Janne Lehtinen pelasi ”the maaottelun”. Hän oli mukana muun muassa EM-kisoissa 2014, mutta tuli tuolloin mukaan palattuaan juuri USA:sta. Vuosi sitten Janne ei ollut Suomessa maaottelun aikaan. Mutta nyt Janne pelasi erinomaisen ottelun. On hyvä huomata, että kun olemme voittaneet Ruotsin kolme vuotta peräkkäin, meillä on jokaisena vuotena ollut eri pelinrakentaja (2015 Miro Kadmiry, 2016 Otso Flinkman, 2017 Janne Lehtinen).

Pelinrakentajatilanne on Heikkisen mukaan jatkossa edelleenkin auki.

– Maajoukkueessa käydään varmasti edelleenkin debattia siitä, kuka peliä jatkossa johtaa. Ringissä olevat pelinrakentajat ovat kaikki erityyppisiä, ja se antaa meille tietysti eri lailla mahdollisuuksia.

Hyökkäyksen suurimmasta tähdestä ei Heikkisen mukaan Tukholmassa ollut epäselvyyttä.

– Tämä on sanottu monta kertaa ja sanotaan se vielä kerran. Sebastien (Sagné) on kansainvälisen tason huippulaitahyökkääjä. Hän oli se pelaaja, joka poltti ruotsalaispuolustajien katon heti alussa ja pakotti heidät muovaamaan puolustustaan.

Sagné karkasi ensimmäisellä Suomen hyökkäyspelillä tekemään yli 70-jaardisen touchdownin ja oli jatkuvasti aiheuttamassa ongelmia Ruotsin takakentälle.

– Tuota kyseistä peliä harjoiteltiin leirillä useita kertoja eikä se kertaakaan onnistunut niin hyvin kuin itse pelissä. Janne tiesi, että jos hän pitää palloa liian pitkään, Sebastien juoksee häneltä karkuun – liian pitkälle.

Kuopio Steelersissä huippukauden pelannut Tino Ndongo sekä Helsinki Roostersin Karri Pajarinen saivat myös päävalmentajalta maininnan.

– Tiesimme, että Tinolla pystyy ratkaisuihin ja hän vastasi huutoon. Karri väläytteli myös. Veikka (Lehtonen) on jo vuosia ollut meidän ykköspallonkantaja, mutta nyt Pajarisen myötä saimme lisää ketteryyttä.

Puolustus:

Aina, kun vastustaja jää nollille, on puolustuksessa tehty asioita oikein. Heikkinen nostaa onnistumiseksi erityisesti joukkueena pelaamisen. Suomi pelasi yksikkönä hyvin.

– Puolustuksen linjassa aivan kuin hyökkäyksenkin linjassa halusimme kierrättää pelaajia. Puolustuksen linjassa meillä oli kaksinkertainen syvyys, joten saimme jatkuvasti tuoreita jalkoja kentälle. Ruotsilta puuttui heidän edelliset huippupelinrakentajat, mutta eivät he myöskään juoksupelissä saaneet mitään aikaiseksi. Puolustimme sitä vastaan hyvin.

– Linjasta nostaisin esiin Janne Kreusin ja Juha Yli-Arvelan. Solidisti pelannut tukimiehistö puolestaan oli kaiken kaikkiaan hyvin tasainen. Positiivista oli nähdä Jaska Värisen pelaamista puolustuksessa. Vaahteraliigassa Jaska pelasi lähinnä keskushyökkääjänä, mutta pelasi nyt erittäin hyvin myös puolustuksen puolella. Santtu Äyräväinen oli ulosajoonsa asti todella hyvä ja niin olivat myös (Juuso) Laherma ja (Joonas) Raatikainenkin.

Myös heittopuolustuksen osalta Heikkinen muistuttaa rutiinien ja toistojen tuomasta varmuudesta.

– Ei meidän takanelonen ollut missään vaiheessa hädässä Ruotsia vastaan. Koko ottelussa taisi olla vain yksi hetki, jolloin kyseessä oli meidän merkkausvirhe. Olemme luoneet tuota systeemiä Kalle Karppisen ja Kari Titolan kanssa pitkään, ja sen iskostaminen näkyy nyt,

Kartoitus, harjoitus, leiritys

Seuraavan kerran maajoukkue kokoontuu keväällä. Heikkisen mukaan ensin maalis-huhtikuussa viikonlopun ajan ja sitten kesällä vähän pidempään.

– Jokainen pelaaja on vähän eri vaiheessa uraansa. Nyt on tärkeää selvittää pelaajistoa seuraavalle vuodelle ja seuraavalle kahdelle vuodelle, ja samalla konsultoida mahdollisimman hyvin off seasonin harjoittelua.

– Pyrin käymään seurojen treeneissä, tapaamaan valmentajia ja kartoittamaan siten pelaajia, jotka eivät vielä ole olleet ringissä mukana, mutta jotka ehdottomasti sinne tulevat kuulumaan.

Ruotsi puolestaan jatkaa maaotteluitaan jo tulevana viikonloppuna kohtaamalla Göteborgissa Iso-Britannian. Kuten Suomi-ottelusta nähtiin, Ruotsilla on uuden joukkueen asennus edelleen käynnissä, mutta vastaavasti brittien kokoonpanosta ei Heikkisen mukaan tiedetä oikein mitään.

– Britit ovat vuosien saatossa olleet melkoisia jokereita maaotteluissa. Jos ihan puhtaasti passien mukaan mentäisiin, he voisivat saada jalkeille joukkueen, jolla voisi pyyhkiä muita Euroopan maita pitkin lattiaa. Erinäisistä syistä he eivät kuinenkaan tällaista joukkuetta ole saaneet pian 30 vuoteen kokoon.

Tulevan ottelun ennakkoasetelmasta Heikkisellä on kuitenkin selvä visio. Ruotsin valmennus on Suomessa tuttua maajoukkuetoiminnan myötä, mutta Iso-Britannian valmennus on Heikkisen tuntemia puolestaan World Teamin valmennuksen kautta.

– Brittien peli näyttää samalta kuin Hämeenlinna Huskiesin hyökkäys tämän vuoden Vaahteraliigassa. Eli he pelaavat hyvinkin perinteistä air raidia. Ja toisaalta Ruotsi pelaa myös samankaltaista peliä. Göteborgissa nähdään siis kaksi samankaltaista, leveää heittopeliä pelaaavaa hyökkäystä.

Katso myös:

Ruotsi–Suomi -maaottelu, naiset

Ruotsi–Suomi -maaottelu, miehet

Lauantaina pelattava Ruotsi – Iso-Britannia kello 17.00