Roni Salosen tuplatavoite elää vahvana

Tukimies Salosen Braunschweig ei ole hävinnyt vuonna 2017 yhtään ottelua

Kun Roni Salonen syksyllä 2016 teki sopimuksen saksalaisen suurseura Braunschweig NewYorker Lionsin kanssa, hänellä oli selvä tavoite: voittaa sekä Eurobowl että GFL:n mestaruus. Alkukesästä Eurobowlissa kaatui Frankfurt Universe ja lisäksi suomalaispuolustajan joukkue on GFL:n pohjoislohkon kärjessä voitettuaan kaikki kauden ottelunsa. Lauantaina Berlin Adler tuli leijonien raatelemaksi lukemin 0–62. Tavoite on voimissaan.

11 pelaamassaan ottelussa Braunschweig on tehnyt 469 pistettä ja päästänyt 112. Hyökkäyksessä Saksan maajoukkuelaiturit Niklas Römer ja Jan Hilgenfeldt ovat nauttineet pelinrakentaja Casey Therriaultin tarjoilusta. Therriault on heittänyt 35 touchdownia, lähes 3 000 jaardia ja vain kolme syötönkatkoa. Keskushyökkääjä David McCants on taivaltanut 7,2 jaardin keskiarvolla ja viimeistellyt 13 maalia.

Entä alasaksilaisten huippupuolustus? Siellä tilastojen kärjessä on Salonen Suomesta. Helsinkiläislähtöinen tukimies on joukkueensa ykkönen sekä taklauksissa (67) että säkityksissä (4).

– Olen sellainen perusduunari, Salonen kuvailee vaatimattomasti. – Menen sinne, missä valmentajan mielestä minusta on eniten hyötyä.

Perinteistä korupuhetta tämä ei ole, sillä juuri näin Salosen kohdalla on ollut. Hänet on nähty sisempänä ja ulompana tukimiehenä, safetyna ja jopa kulmapuolustajana, mikä kertoo Salosen monipuolisuudesta – nopeuden ja voiman symbioosista.

– Kornerina (kulmapuolustajana) en onneksi pelannut kuin harjoituksissa. Meillä oli sillä pelipaikalla vähän kapeutta, joten harjoittelin sillä paikalla varmuuden vuoksi. Pelata ei sentään tarvinnut. Mutta esimerkiksi Hildesheim-ottelussa pelasin puhtaasti safetyna.

Kirjallisella kokeella pelilupa

Pelkästään pelaajamäärän kapeudesta johtuen Salosta ei ole ympäri kenttää pyöritelty. Joukkueen puolustuksen koordinaattori, 59-vuotias yhdysvaltalainen Dave Likins on voittanut Euroopan kentillä lähes kaiken mahdollisen, ja Salonen tiesi jo sopimuksen tehdessään astuvansa ”neron oppiin”.

– Meidän puolustusta ei pysty oikeastaan mitenkään kuvailemaan, se muuttuu täysin vastustajan mukaan, Salonen kertoo. – Pelin aikanakin 3-4 –muodosta saatamme vaihtaa pelaamaan kuuden miehen linjalla – allekirjoittanut mukaan lukien. Eli puolustuksemme elää täysin analyysien, kokemusten ja vahvuuksien mukaan.

Kuulostaa hankalalta, mutta juuri siksi Braunschweigissa luokkahuoneen lamput palavat viikon aikana pitkään. Opiskeltavaa riittää.

– Perusasioita on käyty kattavasti läpi jo leireiltä asti, mutta tarkemmin asioita – muun muassa pelikutsut - opiskellaan alkuviikon palavereissa. Jos jotakin ei ole vähään aikaan tehty, niin sitä drillataan huolellisemmin harjoituksissa.

– Ennen peliä meillä on kirjallinen koe, jossa pitää tietää myös muiden vastuut. Linjojen pitää tietää omat ja tukimiesten tehtävät. Takamiesten pitää tietää omat ja tukimiesten vastuut. Ja tukimiesten pitää siis tietää kaikkien kentällä olevien vastuut.

Järjestelmällinen, tarkka ja vaativa valmentajan Likins saa Saloselta runsaasti kehuja.

– Pidän hänestä sekä ihmisenä että valmentajana – vaativa mutta ihmisläheinen, jalat maassa. Täällä filosofiaan kuuluu, että kävi miten kävi, pelaajat pysyvät aina yhdessä. Valmentajat ovat itsekin sanoneet, että vaikka he hyppäisivät niskaan ottelussa ja huutaisivat, pelaajat ovat toisilleen vain ja ainoastaan positiivisia. Ihan sama kenen takia treeneissä juostaan, pelaajat eivät kiukuttele toisilleen.

Suomen ja Itävallan sekoitus

Ennen Saksaan saapumistaan Salonen on kaksi vuotta Itävallassa innsbruckilaisessa Swarco Raidersissa. Nyt Alpit ovat vaihtuneet 250 tuhannen asukkaan hansakaupunkiin.

– Tykkään tällaisista pienemmistä lintukodoista, Salonen kertoo. – Berliinissä käydessä huomaa, kuinka hektistä elämä siellä on. Tämä sopii minulle.

Saksan GFL:stä Salonen löytää yhtäläisyyksiä niin Vaahteraliigan kuin Itävallan AFL:n kanssa.

– Saksa on mix Suomen ja Itävallan liigojen väliltä, eli täällä on sekä taito- eli skill-joukkueita että voimakkaita power-joukkueita. Suomessa ollaan enemmän fyysisiä ja Itävallassa on enemmän kikkaa, heittoa ja nopeutta. Siellä minusta ei juuri koskaan juostu yli, mutta täällä pelaajat ovat sen verran isompia, että pitää olla tarkkana.

Lionsin kokoonpano on pysynyt vakaana läpi kauden eikä esimerkiksi voitetun Eurobowlin jälkeen ole nähty muutoksia. GFL:n säännöstöjen mukaan kaksi ei-eurooppalaista – eli lähinnä yhdysvaltaista – saa olla samaan aikaan kentällä. Päävalmentaja ja hyökkäyksen koordinaattori Troy Tomlin peluuttaa kahta yhdysvaltalaista hyökkäyksessä ja Likinsillä on kaksi USA-pelaaja puolustuksessa. Salosen ja saksalaisten lisäksi joukkueesta löytyy muitakin eurooppalaisia: muun muassa hollantilainen, portugalilainen ja bosnialainen pelaaja.

– Meillä oli ensin seitsemän viikkoa kovia pelejä ja sitten alkoi vähän kevyemmät pelit, kertoo Salonen kauden etenemisestä. – Hellittää ei voi, ettei taso laske juuri ennen pudotuspelejä.

Syyskuussa alkavat pudotuspelit

Tällä hetkellä näyttää selvältä, että pohjoislohkosta jatkoon menevät Lionsin lisäksi Kiel Baltic Hurricanes ja Dresden Monarchs. Neljännestä jatkopaikasta kisaavat Berlin Rebels ja kölniläinen Crocodiles.

– Luulen, että Rebels tuon viimeisen pudotuspelipaikan lopulta ottaa. Crocodilesilla on kyllä kova keskushyökkääjä (Kevin Parks), mutta muuten joukkue on epätasainen.

GFL:n pudotuspeleissä etelä- ja pohjoislohkojen joukkueet pelaavat ristiin. Pohjoislohkon ykkösjoukkueena Lions saisi etelälohkon nelosen eli näillä näkymin Ingolstadt Dukesin. Runkosarja päättyy syyskuun alussa, jonka jälkeen joukkueet lepäävät yhden viikonlopun ja pelaavat sitten perättäisinä viikonloppuina ensin puolivälierät ja sitten välierät. Loppuottelu eli German Bowl pelataan 7. lokakuuta.

GFL:n pohjoislohko:

Kuvat:

Martina Schnelle