Anna Tanskasen pelipäivän ilme on vihainen

"Pelinrakentajan ottaessa pallon vastaan mennään täysin vaistolla ja selkärankaan harjoitetuilla reaktioilla eteenpäin."

Anna Tanskanen on yksi Roostersin puolustuksen kulmakivistä. Kovaa - ja erityisesti varmasti taklaava - linebacker numero 11 keräsi runkosarjassa joukkueestaan toiseksi suurimman taklaussaaliin, 27,5 taklausta. Tanskasen pelinlukutaidosta ja reagoinnista kertoo se, että noin neljännes taklauksista tapahtui aloituslinjan takana. Kun vastapuolen pallonkantaja saa pallon, on Tanskanen jo lähellä.

Roosters pelasi finaalissa vuosi sitten, mutta tuolloin Tanskanen joutui katsomaan ottelun sivusta loukkaantumisen vuoksi. Finaaliin valmistautuminen ei ole ollut uralla jokasyksyistä toimintaa, sillä edellisen kerran Tanskanen pelasi loppuottelussa viisi vuotta sitten. Kaudella, joka päättyi Roostersin mestaruuteen.

– Pyrin valmistautumaan finaaliin kuten kauden kaikkiin muihinkin peleihin, Tanskanen kertoo ´. – Peliä edeltävänä päivänä pidetään joukkueen kanssa vielä valmistavat treenit ja herätellään lihaksia koko kauden käytössä olleella tutulla kaavalla seuraavan päivän koitokseen.

Otteluun voi valmistautua monella tavalla. Anna Tanskaselle tunne syttyy omista ajatuksista.

– Pelipäivän aamuna haluan yleensä olla omassa rauhassa keskittyen tulevaan. Tankkaan hyvällä aamiaisella ja katson vähän vielä pelivideoita, tosin tämä enemmänkin fiiliksen saamiseksi. Pakkaan rauhassa pelikassiin kaikki pelissä tarvittavat varusteet ja verryttelen jo vähän lihaksia. Laitan musiikin soimaan kuulokkeisiin - soittolistalta löytyy vaihtelevasti kotimaisia ja ulkomaisia artisteja - kotoa lähtiessä.

– Pelikentällä valmistautuminen menee sitten joukkueen rutiinin mukaisesti teippausten kautta lämmittelyihin.  
 
Kuka kertoo pukukopissa pelipäivän parhaimmat jutut?

- Itse olen pelipäivänä kopissa aika paljon omissa oloissani kuulokkeiden suojassa, ja monet ovatkin sanoneet ilmeeni olevan jopa vihainen. Jokaisella joukkueessa on oma tapansa keskittyä peliin ja kopissa onkin usein kova puheensorina eikä naurulta pysty välttymään. 

Finaali kestää neljä kertaa 12 minuuttia - mahdollisesti noin 100 yksittäistä pelisuoritusta, joista Tanskanen pelaa keskimäärin noin puolet. Loppuottelu on tärkein mutta silti vain pieni osa pelien harjoittelun ja valmistautumisen ketjua: katsottavia videoita, nostettavia painoja, juostavia spurtteja ja taklattavia pallonkantaja.

– Tätä ottelua on odotettu pitkään. Itselläni on ihan mahtava fiilis, me ollaan valmiita. Paljon on töitä tehty tämän eteen ja olen ylpeä, että pääsen kentälle vielä kerran tällä kaudella punaisen jefuperheen osana.  

"Itse olen pelipäivänä kopissa aika paljon omissa oloissani kuulokkeiden suojassa, ja monet ovatkin sanoneet ilmeeni olevan jopa vihainen."

Anna Tanskanen, Roosters #11

Puolustuksen koordinaattori Heli Harjanteen koordinoima puolustus on ollut tilastojen valossa Naisten Vaahteraliigan ylivoimaisesti paras. Vaikka joukkueessa onkin Tanskasen kaltaisia huippuyksilöitä, on julkinen salaisuus kuitenkin joukon saumaton yhteenpelaaminen.

– Pelissä tärkein tehtäväni on pelata oman vastuun kautta ja pitää pää kylmänä, Tanskanen kertoo. – Vastustajalla on varmasti uusia ässiä hihassa, joita emme vielä ole nähneet ja joilla pyrkivät haastamaan puolustustamme. Itse pelaamisen lisäksi pidän tärkeänä hyvän fiiliksen ja kannustavan ilmapiirin ylläpitämisen niin sivurajalla kuin kentällä.

Jo ennen kuin yritys lähtee käyntiin, on puolustajan tehtävälista pitkä: Minkä pelin koordinaattori on kutsunut? Monesko yritys? Kuinka paljon matkaa uusiin yrityksiin? Mikä on vastustajan muodostelma? Vaihtaako puolustus kuitenkin vielä oman pelinsä toiseen?

- Kaikki nuo asiat ovat tärkeitä ja huomioitava ennen pallon liikahdusta. Kuitenkin pelinrakentajan ottaessa pallon vastaan mennään täysin vaistolla ja selkärankaan harjoitetuilla reaktioilla eteenpäin. Paljon tästä työstä tehdään ennen peliä harjoituksissa ja mentaalitreeneissä, Tanskanen kertoo ja täsmentää:

– Mitkä ovat olleet suosituimpia pelejä ja millä etäisyydellä uusiin sekä tietysti miten tulisi reagoida kentällä nähtyihin muutoksiin ja niin edelleen.

Ketä Roosters-pelaajaa fanittaisit, jos olisit katsoja? 

– Fanittaisin suuresti meidän linjaa kokonaisuudessa, niin hyökkäyksessä kuin puolustuksessa. He tekevät valtavasti ehkä vähemmän jenkkifutista seuranneelle näkymätöntä työtä ja mahdollistavat ne hienot yksilösuoritukset molemmin puolin palloa.

– Tämän lisäksi juuri näissä yksilösuorituksissa kiinnittäisin huomiota hyökkäyksessä keskushyökkääjämme Jenni Lindenin #2 ja puolustuksen puolella tukimiehen Tea Törmäsen #95 nopeaan pelinlukutaitoon ja ketterään liikkumiseen.

Kuinka Anna Tanskanen jatkaa virkkeitä?

Lauantaina ennen ottelua vedetään ihan normilämmöt kuten kaikissa aiemmissakin peleissä, vaikka varmaan jännittää vähän enemmän. 
Olisi hienoa, jos heti ensimmäisellä yrityksellä pystyisimme määräämään ottelun tahdin. 
Linebackerin unelma on se, kun onnistuu taklaamaan pelinrakentajan aloitusviivan takana.
Jos otan syötönkatkon, niin olisihan se aika hienoa. 
Roosters voittaa Suomen mestaruuden, jos pelaamme kurinalaisesti molemmin puolin palloa.

Naisten Vaahteraliiga, SM-finaali

LA 13.08.2016 | 18:00 | Velodromi, Helsinki:

Helsinki Roosters – Anders Trojans Turku

Osta liput otteluun.

Ottelu televisioidaan suorana lähetyksenä Nelonen Pro -kanavalla sekä Ruutu+ -palvelussa kello 17.30 alkaen.

Katso myös:

"We are ready!" osa 1: Roosters

"We are ready!" osa 2: Trojans

Jenkkifutis-podcast Cover 2: naisten maajoukkueen päävalmentaja Mika Eloranta avaa tulevan finaalin lähtöasetelmia