TAFT-puolustus haastaa Wolverines-hyökkäyksen

21.7.2012


Evwaraye ja Da Silva yhä sivussa Wolverines-puolustuksesta.

Maanantaisessa Vaahteraliiga-ottelussa kamppailevat Vantaan ISS-stadionilla
isäntäjoukkue TAFT sekä Helsinki Wolverines. Molemmilla joukkueilla on allaan tärkeä
kotivoitto edelliseltä kierrokselta. TAFT kellisti Oulu Northern Lightsin pistein
22–0, ja Wolverines voitti Seinäjoki Crocodilesin Velodromin isojen pelien
iltapäivässä numeroin 49–33.

– Saimme edellisen tappion nollattua ja ääritärkeän voiton taistelussa pudotuspelien
kotiedusta. Olemme nyt taas kurssissa, Wolverinesin päävalmentaja Janne Seppä
konkretisoi Crocodiles-voiton tarjoamaa pääomaa.

TAFT:n päävalmentaja Rami Lilja tietää johdattavansa joukkonsa pukukopista
haastajana ISS-stadionin keinonurmelle mutta ei kavahda sarjanousijan ja Suomen
mestarin vastakkainasettelua.

– Selvähän se on, että me tulemme otteluun altavastaajana, mutta lähdemme tekemään
pää pystyssä parastamme. Ja täytyy muistaa, ettei Wolverines voittamaton ole, Lilja
alleviivaa.

Myyrmäen maanantai-illassa kohtaavat liigassa eniten pisteitä tehnyt hyökkäys ja
vähiten pisteitä päästänyt puolustus. Wolverines on tehnyt keskimäärin ottelua
kohden yhtä paljon pisteitä (50,8) kuin TAFT-puolustus on päästänyt koko kauden
aikana (56).

– Ennen kaikkea Wolverines hyökkäys on saatava pidettyä mahdollisimman paljon
sivurajalla. Tarvitsemme siis itse ehyitä draiveja. Kolme ja ulos -hyökkäysvuoroja
ei ole varaa tehdä, Lilja kertoo.

Tehtävä ei ole helppo, sillä edellisellä kierroksella helsinkiläishyökkäys vietti
kentällä peräti 76 downia ja eteni niillä Stephen Stokesin ja Mike Andrewn
muodostaman keskushyökkääjäduon sekä pelinrakentaja Cedric Johsonin johdolla yli 640
jaardia. Näistä jaardeista 164 kertyi Tuomas Huuskon ja Tommi Pinnan kiinniotoilla,
joilla syntyi myös neljä touch downia.

– Kun Wolverines hyökkää, on ensin saatava juoksupeli kuriin. Toki heidän
heittopelikin on hyvää, mutta ei niin hyvää kuin running back -kaksikon ja QB:n
juoksupeli. Pinta on heitoissa ykköstargetti, joka on saatava mukavuusalueeltaan eli
puolustuksen keskustasta pois, Lilja toteaa.

– Puolustus on ollut meidän kauden ykkösjuttu ja lähdemme pelaamaan rohkeasti siinä
omaa peliämme. Luotan, että pelisuunnitelmaa voidaan toteuttaa normaalisti, Lilja
jatkaa.

Seppä löytää avaintekijöitä jokaisesta TAFT-puolustuksen kerroksesta:

– Endit (Jordan Barta ja Okko Outinen) ovat erittäin varteenotettavia pelaajia,
joiden kanssa tarvitaan tarkkaa peliä. Riku Sorsa on boksin keskellä varma ja vahva
taklaaja. Takakentällä Donovan Williams on free safety sanan kaikissa merkityksissä.
Hyvin roolitettu puolustus kaiken kaikkiaan.

– Puolustuksen linjan keskusta on mahdollisesti heikoiten haavoittuva kohta, mutta
vastaavasti turn overeita joukkue on napsinut melkoisen määrän, Seppä arvelee
liigassa eniten palloriistoja (18 kpl.) tehneestä puolustuksesta.

TAFTin hyökkäys on tehnyt kauden mittaan kolmanneksi vähiten pisteitä (13,7/ottelu).
Miro Kadmiryn johtamana Northern Lightsia vastaan syntyivät kuitenkin joukkueen
kauden korkein pistetulos (22) ja suurin jaardikertymä (371), josta 323 Kadmiryn
heitoista. Heittopeli on myös se työkalu, jolla TAFT Liljan mukaan lähtee Ahmojen
puolustusta piikittämään.

– Wolverinesin heittopuolustus on aavistuksen heikompaa kuin juoksupuolustus, kuten
esimerkiksi Roosters-ottelu aikanaan osoitti,Lilja toteaa.

Vaikka Wolverines ja TAFT eivät ole vielä tällä kaudella tai ylipäänsä
historioidensa aikana Vaahteraliigassa kohdanneet, joukkueet pelasivat keväällä
kaksi kertaa scrimmagessa vastakkain.

– Tuota kautta meillä on tietysti tuntumaa pelaajiin. Toki TAFT:n hyökkäys on kevään
jälkeen selkeytynyt eli motioneita ja muodostelmia on nykyisin paljon vähemmän, ja
meidänkin puolustuksen valmennus on muuttunut. Miro on ehdottomasti hyökkäyksen
sielu ja Oulua vastaan muun muassa (Pekka) Utriainen paransi otteitaan, Seppä
miettii kauden aikana 29 kiinniottoa ottaneesta ja 3 touch downia tehneestä TAFT:n
ykköslaiturista.

Vaikka heittäminen on TAFT:n pelissä ollut yleisempää ja tuottoisampaa kuin
juokseminen, tarjoaa tuleva ottelu tähän statistiikkaan varmasti balanssia, kun
yliopistovuosinaan yli 3 100 jaardia Stony Brooks Universitylle juossut ja 20 touch
downia tehnyt Conte Cuttino astuu keskushyökkääjän tontille.

– Pyrimme vahvistamaan erityisesti hyökkäystä, ja Cuttinon hankkiminen on
konkreettinen teko siihen suuntaan. Toki tulemme käyttämään häntä monipuolisesti
myös muissa tehtävissä, Lilja kommentoi Cuttinon hankintaa ja roolia.

Cuttinon sisäänajoa helpottaa maanantaina se, että Wolverines lähtee otteluun
edelleen ilman tukimieskaksikkoa Efe Evwaraye – Kalle da Silva. Lisäksi Ric
Hennessyn nilkkavamma lopetti brittitakamiehen kauden kesken Crocodiles-ottelun.
Tukimiehenä kauden aloittanut Matti Vaininen on puolestaan jo juurrutettu safetyn
paikalle, joten Hennessyn puuttuminen saadaan Sepän mukaan paikattua.

Wolverines lähtee maanantain otteluun Vaahteraliiga-veikkaajien arvuuttelujen
saattelemana ennakkosuosikkina prosentein 91–9. Seppä löytää joukkueensa tummat
pilvet mahdollisista käynnistymisvaikeuksista:

–  Parissa edellisessä ottelussa meillä on ollut armottoman hidas pelin aloitus,
jolloin olemme pelanneet huonoa fudista molemmin puolin palloa. Siihen täytyy alkaa
panostamaan, Seppä päättää.

Mielenkiinnon kohde: erikoispelit

Yksi maanantain match upeista on pääkaupunkiseudun sinisten joukkueiden potkupelit.
Sekä TAFT:n Akselin Olin että Wolverinesin Janne Kalpio kuuluvat kenttä- ja
lisäpistepotkuissa lajinsa eliittiin. Mikäli TAFT haluaa murentaa Wolverinesin
ennakkosuosikin roolia, sen on onnistuttava omissa palautuksissaan ja
potkusuojauksessaan. Conte Cuttino  tuo TAFT:n palautusmiehistöön uutta uskoa ja
uhkaa, jota Stephen Stokes ja Jeremy Henderson puolestaan tarjoavat Wolverinesille.
Joukkueet käyttävät omanlaisiaan lentopotkumuodostelmia, ja tietysti TAFT-leirin
toivo nousisi sitä korkeammalle, mitä enemmän Wolverines-punttimiehistö kentällä
näyttäytyisi.

23.07. kello 18.30 ISS-stadion

TAFT – Wolverines